Ajat autolla liikenneympyrään ja jatkat siitä tuttua reittiä eteenpäin. Usein juuri sitä samaa vanhaa reittiä. Mutta onko se edelleen sinulle paras reitti? Tai onko määränpää, johon olet menossa, sinulle vielä oikea? Muista, että aina on vaihtoehtoja. Pysähdy siis hetkeksi, ja mieti miten ja miltä pohjalta teet päätöksiä.
Päätöksistämme valtaosa – jopa yli 90 % – tehdään pohtimatta niitä tietoisesti (”Nopea ajattelu”, Daniel Kahneman); ikään kuin automaattiohjauksella. Pääosin hyvä niin!
Miksi? Koska se säästää aikaa ja energiaa sekä mahdollistaa suorituskyvyn. Ongelmallista se on siinä vaiheessa, kun nopea ajattelu ohjaa pidemmän aikavälin päätöksentekoa, esimerkiksi kehitys- ja strategiatyötä.
Nopeaan ajatteluun perustuvat päätökset pohjautuvat menneisiin kokemuksiin ja niistä syntyneisiin uskomuksiin, joita lisäksi voivat vääristää omat aiemmat uskomukset ja asenteet. Myös oma arvomaailma värittää valintoja. Vaikka pyrkisimme hidastamaan päätöksentekoamme, silti sitä vääristävät erilaiset ajattelun vinoumat ja harhat. Esimerkiksi tukeutuminen sellaiseen tietoon, joka tukee omaa ajattelua tai on helppo sisäistää. Mieti hetki – onko joskus saattanut käydä näin?
Erityisen haitalliset ajatteluansat liiketoimintapäätöksissä
Ylimielisyys eli luotto liikaa omiin kykyihin, tietoon ja ennustamiskyvyn tarkkuuteen. Aidosti osallistava, psykologiseen turvallisuuteen ja älylliseen rehellisyyteen panostava päätöksentekomalli voi merkittävällä tavalla minimoida tätä ansaa.
Älyllinen epärehellisyys. Tämän ansan taustalla on useita mahdollisia tekijöitä. Voi olla, että ryhmässä pyrimme välttämään konflikteja emmekä tuo yhteisöllisyyttä haastavia näkökulmia esille. Tai jollakulla on oma agenda – tietoisesti tai tiedostamatta –, jota hän ajaa tuoden päätöksentekoon harhaanjohtavia, joskus jopa epäloogisia argumentteja puolustaakseen omia tavoitteitaan.
Status Quo ja nollariski-painotus. Olemme taipuvaisia pitämään kiinni nykyisestä tilanteesta ja välttämään muutoksia, vaikka sen myötä lopputulos olisi haitallista meille. Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä riskin ottaminen onkin usein pienempi riski kuin ottamatta jättäminen. Kokeilukulttuurista puhutaan paljon, mutta sallitaanko sitä oikeasti?
Kohti laadukkaampaa päätöksentekoa
Ajattelun vinoumien huomioinnin lisäksi laadukkaat päätökset edellyttävät, että taustatieto on a) relevanttia ja b) ajantasaista.
Lisäksi sen tulee olla kaikkien päätöksentekoon osallistuvien saatavilla. Helppo nakki on varmistaa, että päätöksenteon prosessi tukee laadukasta päätöksentekoa. Silti tämä on yksi yleisimmin vastaan tulleista ongelmakohdista, joihin olen törmännyt.
Kuitenkin tärkein ja usein aivan turhaan haasteellisimmaksi koettu asia on päätöksenteon emotionaalinen ja sosiaalinen konteksti, eli ihmisulottuvuus.
Me Generoilla ja Sparkylla olemme havainneet, että ratkaisevassa asemassa tässä on työyhteisön vahva, yhteisesti jaettu identiteetti – ”Me-kuva”. Se lisää keskinäistä vuorovaikutusta, myös kuuntelua ja uuden ajattelun vastaanottoa. Jaetun identiteetin myötä työyhteisön jäsenet ovat valmiimpia yhteistyöhön, jakamaan ja vastaanottamaan tietoa sekä sopimaan tärkeistä asioista.
Jos tunnistat haittaavaa harhailua ja kaipaat tukea päätöksentekoprosesseihin, osaamisellamme ja työkaluillamme pystymme tarjoamaan apua eri tilanteiden selkeyttämiseen ja ohjaamaan kohti laadukkaampaa sekä perusteltua päätöksentekoa.
Jukka Tahvanainen | Valmentaja, konsultti & kehittäjä | KTM, DI | Managing Partner
Jukka pitkän linjan strategiakonkarina ja liiketoiminnan kehittäjänä hahmottaa kokonaisuuksia ja selkeyttää niitä muille niin, että kaikki varmasti ymmärtävät. Hän on utelias löytämään ongelman ytimen ja haluaa aidosti ymmärtää eri näkökulmia. Vaikka hän haastaa lujasti, voit silti olla varma, että Jukalla on sinun paras mielessään! Tämä empaattinen ja tarkka Generoin kulmakivi ja suunnannäyttäjä on se henkilö, jonka puoleen voi kääntyä, kun omat vastaukset eivät enää riitä.
p. 0500 663 773 | jukka.tahvanainen@generoi.fi | LinkedIn